Lasten liikkuminen – miksi aktiivinen arki on tärkeää lapsen kasvulle ja hyvinvoinnille
Lapsuus on aikaa, jolloin luodaan pohja koko elämän hyvinvoinnille. Juuri silloin opitaan liikkumaan, leikkimään, kokeilemaan omia rajoja ja nauttimaan aktiivisesta arjesta. Liikkuminen ei ole lapselle vain harrastus tai keino kuluttaa energiaa – se on olennainen osa tervettä kasvua, oppimista ja kokonaisvaltaista kehitystä.
Nykyään lasten arkeen kuuluu kuitenkin aiempaa enemmän paikallaanoloa. Ruutujen ääressä vietetty aika on kasvanut, ja samalla spontaani pihaleikki sekä ulkona liikkuminen ovat monissa perheissä vähentyneet. Pienilläkin muutoksilla voidaan kuitenkin lisätä liikettä päivään ilman, että arki muuttuu kiireisemmäksi.
Tässä oppaassa kerromme, miksi lasten liikkuminen on niin tärkeää, kuinka paljon liikuntaa eri-ikäiset lapset tarvitsevat ja miten koko perhe voi löytää iloa aktiivisesta elämäntavasta.
Miksi lapsen kannattaa liikkua joka päivä?
Lapselle liikkuminen on yhtä luonnollista kuin leikkiminen, tutkiminen ja uuden oppiminen. Jokainen juoksuaskel, hyppy ja kiipeilyhetki kehittää kehoa ja mieltä tavoilla, joita ei aina tule ajatelleeksi. Säännöllinen liikunta vaikuttaa lähes kaikkiin hyvinvoinnin osa-alueisiin aina fyysisestä terveydestä tunne-elämään ja oppimiseen asti.
Mitä hyötyä liikunnasta on lapselle?
Päivittäinen liikunta tarjoaa lapselle lukuisia hyötyjä.
- Vahvistaa sydäntä ja verenkiertoelimistöä.
- Kehittää lihaksia, luita ja niveliä.
- Parantaa tasapainoa, koordinaatiota ja ketteryyttä.
- Tukee tervettä painonhallintaa.
- Vahvistaa vastustuskykyä.
- Parantaa unen laatua.
- Lisää keskittymiskykyä ja oppimista.
- Kohottaa mielialaa ja vähentää stressiä.
- Kehittää sosiaalisia taitoja yhteisissä leikeissä.
Monet näistä hyödyistä näkyvät jo muutamassa viikossa. Esimerkiksi aktiivisesti liikkuva lapsi jaksaa usein paremmin koulupäivän aikana, nukkuu levollisemmin ja suhtautuu uusiin haasteisiin rohkeammin.
Liikkuminen on luonnollinen osa lapsuutta
Lapsi ei ajattele liikuntaa samalla tavalla kuin aikuinen. Hän ei lähde ”treenaamaan”, vaan juoksee kavereiden kanssa hippaa, rakentaa majoja metsään, kiipeää puuhun tai pomppii trampoliinilla. Juuri tällainen spontaani liikkuminen on lapselle kaikkein arvokkainta.
Leikin kautta lapsi harjoittelee samalla huomaamattaan tärkeitä taitoja:
- kehonhallintaa
- ongelmanratkaisua
- luovuutta
- yhteistyötä
- rohkeutta
- itseluottamusta.
Kun liikunta on hauskaa eikä siihen liity suorituspaineita, siitä muodostuu helposti pysyvä osa elämäntapaa. Tämä on yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi lapsuudessa omaksutut liikuntatottumukset kantavat usein pitkälle aikuisuuteen.
Vanhempien ei tarvitse järjestää jatkuvasti ohjattua tekemistä. Usein riittää, että tarjolla on turvallinen ympäristö, aikaa leikkiä ja kannustava ilmapiiri.
Kuinka paljon liikuntaa lapsi tarvitsee eri ikävaiheissa?
Lasten liikuntatarve muuttuu iän myötä, mutta yksi asia pysyy samana: liikkumista tarvitaan joka päivä. Tärkeintä ei ole yksittäinen urheilusuoritus, vaan päivän aikana kertyvä monipuolinen liike.
Liikunnan tulisi sisältää vaihtelevasti hengästymistä, lihaksia kuormittavaa tekemistä sekä taitoja kehittävää liikkumista.
Alle kouluikäiset
Pienet lapset oppivat maailmaa liikkuen. Juokseminen, ryömiminen, kiipeily, pallon heittäminen ja erilaiset pihaleikit kehittävät motorisia perustaitoja, joita tarvitaan myöhemmin lähes kaikessa liikunnassa.
Alle kouluikäiselle sopivaa liikuntaa ovat esimerkiksi:
- ulkoleikit
- metsäretket
- potkupyöräily
- palloleikit
- temppuradat
- tanssi
- uiminen.
Tässä iässä tärkeintä on monipuolisuus. Mitä useampia erilaisia liikemalleja lapsi oppii, sitä helpompi hänen on omaksua uusia taitoja myöhemmin.
Alakouluikäiset
Kouluikäisen lapsen arkeen tulee helposti enemmän istumista. Koulupäivät, läksyt ja ruutuaika voivat vähentää luonnollista liikkumista, minkä vuoksi vapaa-ajalla tapahtuva aktiivisuus korostuu.
Alakouluikäisen kannattaa liikkua monipuolisesti eri tavoin:
- pyöräillä kouluun
- pelata pallopelejä
- harrastaa voimistelua
- käydä uimassa
- hiihtää talvella
- retkeillä luonnossa
- osallistua erilaisiin liikuntaharrastuksiin.
Tässä vaiheessa lapsi alkaa löytää omia kiinnostuksen kohteitaan. Kaikkien ei tarvitse pelata joukkuelajeja – tärkeintä on löytää liikuntamuoto, joka tuntuu aidosti mukavalta.
Nuoret ja murrosikäiset
Murrosiässä liikunta tukee voimakasta kasvua, luuston kehittymistä sekä mielenterveyttä. Samalla moni nuori kuitenkin lopettaa harrastuksensa esimerkiksi opiskelukiireiden, kavereiden tai motivaation hiipumisen vuoksi.
Siksi liikunnan tulisi olla ennen kaikkea mielekästä. Vaihtoehtoja on enemmän kuin koskaan:
- kuntosaliharjoittelu
- juoksu
- pyöräily
- tanssi
- kamppailulajit
- skeittaus
- frisbeegolf
- padel
- kuntopiirit
- ulkokuntosalit.
Nuorille kannattaa antaa mahdollisuus vaikuttaa siihen, millä tavalla he liikkuvat. Kun tekeminen perustuu omaan kiinnostukseen eikä pakkoon, aktiivinen elämäntapa säilyy huomattavasti todennäköisemmin myös aikuisuudessa.
Ikävaiheesta riippumatta tärkeintä on, että liikkuminen tuottaa iloa. Jokainen ulkona pelattu pihapeli, metsässä kuljettu polku tai yhteinen pyöräretki rakentaa lapselle terveempää tulevaisuutta askel kerrallaan.
Liikunta rakentaa vahvan kehon
Lapsen keho kehittyy vauhdilla koko kasvun ajan. Jokainen juoksu, hyppy, kiipeily ja pallon heitto vahvistaa lihaksia, luita ja hermostoa tavalla, jota ei voi korvata pelkällä paikallaan olemisella. Säännöllinen liikkuminen auttaa rakentamaan vahvan perustan, jonka varaan on hyvä rakentaa myös aikuisiän terveys.
Monipuolinen liikunta kehittää kehoa kokonaisvaltaisesti. Sen ei tarvitse tarkoittaa tavoitteellista urheilua – aivan tavalliset pihaleikit, retket ja liikunnalliset harrastukset tarjoavat lapselle juuri sitä liikettä, jota kasvava keho tarvitsee.
Lihakset ja luusto vahvistuvat
Lapsuus ja nuoruus ovat tärkeintä aikaa vahvan luuston rakentumiselle. Suurin osa luumassasta muodostuu ennen aikuisikää, joten liikunnan merkitys on tässä vaiheessa erityisen suuri.
Erityisesti hypyt, juoksu, kiipeily ja muut painoa kantavat liikuntamuodot vahvistavat luita tehokkaasti. Samalla myös lihakset kehittyvät ja tukevat niveliä sekä hyvää ryhtiä.
Säännöllisen liikunnan hyötyjä ovat esimerkiksi:
vahvempi luusto
parempi lihaskunto
terve ryhti
nivelten hyvä liikkuvuus
pienempi riski tuki- ja liikuntaelinten vaivoille myöhemmin elämässä.
Monipuolinen liikkuminen auttaa myös ehkäisemään yksipuolisen kuormituksen aiheuttamia rasitusongelmia. Siksi lapsen kannattaa kokeilla erilaisia liikuntamuotoja sen sijaan, että kaikki harjoittelu keskittyisi vain yhteen lajiin.
Motoriset taidot kehittyvät
Motoriset taidot ovat liikkumisen perusta. Ne vaikuttavat siihen, kuinka helposti lapsi oppii uusia liikkeitä ja kokee onnistumisen elämyksiä.
Perustaitoja ovat esimerkiksi:
käveleminen
juokseminen
hyppääminen
heittäminen
kiinniottaminen
potkaiseminen
kiipeäminen.
Kun näitä taitoja harjoitellaan jo varhain, uusien liikuntalajien oppiminen on myöhemmin huomattavasti helpompaa.
Motorinen kehitys tapahtuu parhaiten vaihtelevissa ympäristöissä. Metsässä kulkeminen, epätasaiset polut, lumessa leikkiminen, uiminen ja erilaiset leikkipuistot haastavat kehoa jatkuvasti uusilla tavoilla.
Tasapaino, ketteryys ja koordinaatio paranevat
Tasapaino ja kehonhallinta ovat taitoja, joita tarvitaan lähes kaikessa tekemisessä. Ne helpottavat niin pyörällä ajamista, luistelua kuin tavallista koulumatkaakin.
Liikunta kehittää hermoston ja lihasten yhteistyötä, jolloin liikkeistä tulee vähitellen sujuvampia ja varmempia.
Hyviä tasapainoa ja koordinaatiota kehittäviä aktiviteetteja ovat esimerkiksi:
temppuradat
trampoliinilla hyppiminen
tasapainolaudat
puissa kiipeily
voimistelu
skeittaus
tanssi
parkour
luonnossa liikkuminen.
Kun lapsi huomaa osaavansa uusia taitoja, myös itseluottamus kasvaa. Onnistumisen kokemukset rohkaisevat kokeilemaan uusia asioita, mikä puolestaan lisää liikunnan iloa entisestään.
Aktiivinen lapsi voi paremmin myös henkisesti
Liikunnan vaikutukset eivät näy pelkästään lihaksissa tai kestävyydessä. Yhtä merkittäviä ovat sen vaikutukset lapsen mieleen. Aktiivinen arki auttaa säätelemään tunteita, vahvistaa itsetuntoa ja tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Moni vanhempi huomaa käytännössä, että ulkona leikkimisen jälkeen lapsi on rauhallisempi, keskittyy paremmin ja nukkuu levollisemmin. Tälle on myös tieteellinen selitys: liikunta vaikuttaa myönteisesti aivojen toimintaan ja hyvinvointia edistävien välittäjäaineiden tuotantoon.
Liikunta vähentää stressiä
Vaikka lapsen elämä saattaa näyttää huolettomalta, myös lapset kokevat stressiä. Koulutehtävät, harrastukset, kaverisuhteet ja uudet tilanteet voivat kuormittaa yllättävän paljon.
Liikkuminen toimii luonnollisena keinona purkaa päivän aikana kertynyttä jännitystä.
Liikunnan ansiosta:
mieliala kohenee
stressihormonien määrä vähenee
rentoutuminen helpottuu
uni paranee
palautuminen nopeutuu.
Jo pieni ulkoiluhetki luonnossa voi tehdä ihmeitä sekä lapsen että koko perheen hyvinvoinnille.
Itsetunto ja itseluottamus kasvavat
Jokainen opittu taito vahvistaa lapsen uskoa omiin kykyihinsä.
Kun lapsi oppii ajamaan ilman apupyöriä, onnistuu tekemään kuperkeikan tai uskaltaa kiivetä hieman korkeammalle kuin aiemmin, hän saa arvokkaita onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset rakentavat tervettä itsetuntoa.
On tärkeää, että lasta kannustetaan yrittämään eikä keskitytä pelkästään lopputulokseen.
Sen sijaan että sanotaan:
”Voitit kilpailun.”
voi sanoa:
”Huomasin, kuinka hienosti jaksoit yrittää loppuun asti.”
Tällainen palaute opettaa lasta arvostamaan omaa kehittymistään eikä pelkästään suorituksia.
Liikkuminen tukee tunteiden käsittelyä
Liikunta auttaa lasta käsittelemään myös vaikeita tunteita. Juokseminen, pallon potkiminen tai trampoliinilla pomppiminen voivat auttaa purkamaan kiukkua, pettymystä tai levottomuutta turvallisella tavalla.
Monissa liikuntaharrastuksissa opitaan samalla myös tärkeitä tunnetaitoja:
pettymyksen sietämistä
vuoron odottamista
yhteistyötä
toisten huomioimista
omien tunteiden tunnistamista
onnistumisesta iloitsemista.
Nämä taidot ovat arvokkaita läpi koko elämän.
Kun liikunta yhdistyy iloon, leikkiin ja yhdessä tekemiseen, siitä muodostuu paljon enemmän kuin pelkkä harrastus. Se tukee lapsen kokonaisvaltaista kasvua, vahvistaa mieltä ja antaa eväitä kohdata niin arjen pienet haasteet kuin tulevaisuuden suuremmatkin koetukset.
Parempi keskittyminen ja oppiminen liikunnan avulla
Liikunta ei kehitä ainoastaan lihaksia ja kestävyyttä – se on myös tehokasta ”aivojumppaa”. Jokainen liikkumiseen käytetty hetki tukee lapsen oppimista, muistia ja keskittymiskykyä. Siksi liikunta on tärkeä osa hyvinvointia niin kotona kuin koulussakin.
Tutkimuksissa on havaittu, että säännöllisesti liikkuvat lapset jaksavat keskittyä paremmin opetukseen, omaksuvat uusia asioita tehokkaammin ja kokevat usein enemmän oppimisen iloa. Liikkuminen lisää aivojen verenkiertoa ja hapensaantia sekä edistää hermosolujen välisten yhteyksien muodostumista.
Liikunnan vaikutus aivoihin
Aivot tarvitsevat liikettä aivan kuten keho tarvitsee ravintoa. Fyysinen aktiivisuus vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin aivot saavat enemmän happea ja ravintoaineita.
Liikunnan aikana elimistö vapauttaa myös välittäjäaineita ja kasvutekijöitä, jotka tukevat aivojen toimintaa ja uusien asioiden oppimista.
Säännöllinen liikunta voi:
parantaa tarkkaavaisuutta
lisätä ongelmanratkaisukykyä
nopeuttaa tiedonkäsittelyä
vahvistaa luovuutta
helpottaa uusien asioiden oppimista
tukea pitkäjänteisyyttä.
Vaikutukset näkyvät erityisesti silloin, kun liikunta kuuluu arkeen jatkuvasti eikä vain satunnaisesti.
Muisti ja oppimiskyky kehittyvät
Kun lapsi liikkuu, myös muisti saa harjoitusta. Erityisesti liikuntaleikit, joissa yhdistyvät liike, rytmi ja ajattelu, kehittävät työmuistia ja keskittymistä.
Hyviä esimerkkejä ovat:
erilaiset hippaleikit
esteradat
pallopelit
tanssiliikkeiden opettelu
suunnistaminen
muistipelit yhdistettynä liikkumiseen.
Liikunta auttaa myös palautumaan opiskelusta. Lyhyt ulkoilu tai pihaleikki läksyjen välissä voi tehdä ihmeitä keskittymiselle ja jaksamiselle.
Moni vanhempi huomaa, että pitkän paikallaanolon jälkeen lapsen levottomuus lisääntyy. Usein ratkaisu ei ole lisää istumista, vaan pieni liikuntahetki.
Miksi koulupäivän aikainen liike on tärkeää?
Koulupäivän aikana lapset viettävät paljon aikaa istuen. Siksi välitunnit, liikuntatunnit ja aktiiviset siirtymät ovat tärkeä osa oppimista.
Jo muutaman minuutin reipas liike voi:
lisätä vireystilaa
helpottaa keskittymistä seuraavalla oppitunnilla
vähentää levottomuutta
parantaa mielialaa
lisätä koulumotivaatiota.
Myös koulumatkat tarjoavat loistavan mahdollisuuden lisätä päivittäistä liikuntaa. Kävely tai pyöräily kouluun kartuttaa päivän aktiivisuutta jo ennen ensimmäistä oppituntia.
Vanhemmat voivat tukea oppimista myös kotona pitämällä taukoja pitkien läksyhetkien aikana. Muutaman minuutin venyttely, pallottelu tai pieni ulkoleikki voi auttaa lasta palaamaan tehtävien pariin virkeämpänä.
Ruutuaika vai ulkoleikit – miten löytää tasapaino?
Digitaaliset laitteet ovat luonnollinen osa nykypäivän lapsuutta. Niiden avulla opitaan uusia taitoja, pidetään yhteyttä ystäviin ja viihdytään. Haaste syntyy silloin, kun ruutuaika alkaa syrjäyttää liikkumista, ulkoleikkejä ja yhdessä vietettyä aikaa.
Kyse ei ole siitä, että ruudut pitäisi kieltää kokonaan. Tavoitteena on löytää tasapaino, jossa sekä teknologia että aktiivinen arki mahtuvat lapsen päivään.
Ruutuajan vaikutukset
Pitkään jatkuva paikallaanolo voi vaikuttaa monella tavalla lapsen hyvinvointiin.
Liiallinen ruutuaika voi lisätä:
niska- ja hartiavaivoja
silmien rasittumista
levottomuutta
uniongelmia
vähäistä päivittäistä liikuntaa
keskittymisvaikeuksia.
Erityisesti iltaisin käytetyt kirkkaat näytöt voivat vaikeuttaa nukahtamista ja heikentää unen laatua.
Ruutuaikaa ei kuitenkaan tarvitse nähdä pelkästään negatiivisena. Tärkeämpää on kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon päivän aikana kertyy myös aktiivista liikkumista.
Miksi ulkoleikit ovat korvaamattomia?
Ulkona liikkuminen tarjoaa lapselle sellaista vaihtelua ja monipuolista kuormitusta, jota sisätiloissa on vaikea saavuttaa.
Luonnossa ja pihoilla lapsi:
juoksee enemmän
käyttää koko kehoaan monipuolisesti
kehittää tasapainoa
harjoittelee ongelmanratkaisua
tutkii ympäristöään
käyttää mielikuvitustaan.
Samalla luonnossa oleilu vähentää stressiä ja lisää rauhallisuuden tunnetta. Metsäpolku, kallio tai leikkipuisto muuttuvat helposti seikkailuksi, jossa liikunta syntyy kuin huomaamatta.
Parhaita ulkoleikkejä ovat usein kaikkein yksinkertaisimmat:
hippa
piiloleikki
polttopallo
jalkapallo
pyöräily
frisbeen heittäminen
hyppynaru
metsäretket
lumileikit talvella.
Käytännön vinkit arkeen
Liikunnan lisääminen ei vaadi suuria muutoksia. Usein pienet arjen valinnat riittävät tekemään merkittävän eron.
Voitte esimerkiksi:
kävellä tai pyöräillä lyhyet matkat
viettää 30 minuuttia ulkona joka päivä säästä riippumatta
sopia ruuduttomasta ajasta ennen iltapalaa
tehdä viikonlopuista retkipäiviä
rakentaa pihalle pieni temppurata
pelata yhdessä pallopelejä
lähteä iltakävelylle koko perheen voimin.
Hyvä keino on myös ottaa lapset mukaan suunnitteluun. Kun he saavat itse ehdottaa tekemistä, motivaatio liikkua kasvaa usein huomattavasti.
Lopulta tärkeintä ei ole täydellinen tasapaino jokaisena päivänä, vaan aktiivinen elämäntapa pitkällä aikavälillä. Jokainen ylimääräinen ulkoleikki, yhteinen pyöräretki tai metsäkävely on sijoitus lapsen terveyteen, hyvinvointiin ja tulevaisuuteen.
Vanhemman rooli aktiivisen elämäntavan rakentajana
Lapsen liikuntatottumukset eivät synny sattumalta. Vaikka ystävät, koulu ja harrastukset vaikuttavat aktiivisuuteen, kaikkein suurin merkitys on usein kodilla. Vanhempien omat valinnat, asenteet ja arjen rutiinit luovat perustan sille, miten lapsi suhtautuu liikkumiseen.
Hyvä uutinen on, ettei vanhemman tarvitse olla huippu-urheilija kasvattaakseen liikunnallisen lapsen. Riittää, että liikkuminen näkyy perheen arjessa luonnollisena ja mukavana osana päivää.
Esimerkin voima
Lapset oppivat ennen kaikkea seuraamalla. Jos vanhemmat liikkuvat säännöllisesti, käyvät kävelyllä, pyöräilevät kauppaan tai viettävät aikaa luonnossa, myös lapsi omaksuu saman mallin.
Esimerkkiä voi näyttää monella tavalla:
kävelemällä lyhyet matkat auton sijaan
käyttämällä portaita hissin asemesta
lähtemällä iltakävelylle
tekemällä pihatöitä yhdessä
retkeilemällä viikonloppuisin
kokeilemalla uusia liikuntalajeja koko perheen voimin.
Vanhemman ei tarvitse olla täydellinen. Myös pienet aktiiviset valinnat opettavat lapselle, että liikkuminen kuuluu tavalliseen arkeen.
Yhteinen tekeminen motivoi
Moni lapsi innostuu liikunnasta kaikkein eniten silloin, kun mukana ovat omat vanhemmat tai sisarukset. Yhdessä tekeminen vahvistaa perhesuhteita ja luo myönteisiä muistoja, jotka kantavat pitkälle.
Liikunta voi olla esimerkiksi:
metsäretki eväiden kanssa
pyörälenkki lähialueella
uimahallikäynti
frisbeegolfkierros
pulkkamäki talvella
pihapelit kesällä
trampoliinilla hyppiminen
yhteinen tanssihetki olohuoneessa.
Kaiken ei tarvitse olla suunniteltua tai pitkäkestoista. Jo vartin yhteinen ulkoilu voi olla päivän paras hetki.
Kannustus on tärkeämpää kuin kilpailu
Jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Siksi liikunnassa kannattaa korostaa onnistumisen iloa eikä tuloksia.
Vanhempi voi vahvistaa lapsen motivaatiota esimerkiksi:
kehumalla yrittämisestä
iloitsemalla pienistä edistysaskelista
rohkaisemalla kokeilemaan uusia asioita
välttämällä jatkuvaa vertailua muihin lapsiin
antamalla lapsen edetä omassa tahdissaan.
Kun lapsi kokee olevansa hyväksytty juuri sellaisena kuin on, hän uskaltaa kokeilla uusia taitoja ja löytää liikunnasta iloa ilman suorituspaineita.
On myös hyvä muistaa, että kaikki lapset eivät innostu samoista asioista. Toiselle jalkapallo on unelmien harrastus, kun taas toinen viihtyy paremmin tanssin, uimisen tai luonnossa liikkumisen parissa.
Parhaat liikuntamuodot eri-ikäisille lapsille
Lapsille ei ole olemassa yhtä oikeaa liikuntalajia. Tärkeintä on löytää tekemistä, joka tuntuu hauskalta ja innostaa liikkumaan säännöllisesti. Monipuolinen liikunta kehittää kehoa tehokkaammin kuin yhden lajin harjoittelu, ja erilaisten aktiviteettien kokeileminen auttaa lasta löytämään omat kiinnostuksen kohteensa.
Pihaleikit
Perinteiset pihaleikit ovat edelleen yksi parhaista tavoista lisätä lasten päivittäistä liikuntaa.
Esimerkiksi:
hippa
piiloleikki
kirkonrotta
polttopallo
tervapata
hyppynaru
twist.
Pihaleikeissä yhdistyvät juokseminen, ketteryys, yhteistyö ja ongelmanratkaisu. Samalla lapset oppivat sosiaalisia taitoja ja saavat onnistumisen kokemuksia.
Pyöräily
Pyöräily kehittää erityisesti kestävyyttä, tasapainoa ja alaraajojen lihasvoimaa. Se on myös erinomainen tapa lisätä arkiliikuntaa.
Koulumatkat, iltalenkit tai retket lähiluontoon tekevät pyöräilystä hauskaa koko perheen yhteistä tekemistä.
Uinti
Uinti kuormittaa niveliä vähän mutta harjoittaa tehokkaasti koko kehoa. Se kehittää lihaskuntoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä liikkuvuutta.
Lisäksi uimataito on tärkeä turvallisuustaito, jonka jokaisen lapsen kannattaa oppia mahdollisimman varhain.
Pallopelit
Jalkapallo, koripallo, salibandy, lentopallo ja monet muut pallopelit kehittävät:
reaktiokykyä
koordinaatiota
nopeutta
yhteistyötaitoja
pelisilmää.
Pallopelit sopivat hyvin myös lasten yhteisiin pihaleikkeihin ilman kilpailullisia tavoitteita.
Tanssi
Tanssi on erinomainen liikuntamuoto lapsille, jotka nauttivat musiikista ja rytmistä.
Sen hyötyjä ovat muun muassa:
kehonhallinnan kehittyminen
liikkuvuuden lisääntyminen
rytmitajun vahvistuminen
itseilmaisun kehittyminen
esiintymisrohkeuden kasvaminen.
Tanssia voi harrastaa niin ohjatuilla tunneilla kuin omassa olohuoneessakin.
Voimistelu
Voimistelu tarjoaa vahvan perustan monille muille liikuntalajeille. Se kehittää liikkuvuutta, tasapainoa, voimaa ja ketteryyttä sekä opettaa hallitsemaan omaa kehoa.
Erityisesti pienille lapsille voimistelu tarjoaa monipuolisia liikekokemuksia, joista on hyötyä myöhemmin elämässä.
Metsäretket
Luonto on yksi parhaista liikuntapaikoista. Epätasainen maasto kehittää tasapainoa ja lihasvoimaa tehokkaammin kuin tasainen kävelytie.
Metsässä lapsi saa:
kiipeillä
hypätä kiveltä toiselle
tutkia ympäristöä
rakentaa majoja
oppia luonnosta
käyttää mielikuvitustaan.
Samalla koko perhe pääsee irti arjen kiireestä ja ruuduista.
Perheliikunta
Perheliikunta ei tarkoita suorittamista tai pitkiä treenejä. Se voi olla mitä tahansa yhteistä aktiivista tekemistä.
Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi:
iltakävely
pyöräretki
luontopolku
pulkkamäki
pihapelit
uintireissu
suunnistus
geokätköily
melonta
luistelu.
Yhteiset liikuntahetket lisäävät lasten motivaatiota ja tekevät aktiivisesta elämäntavasta luonnollisen osan koko perheen arkea.
Kun liikuntaan yhdistyy ilo, yhdessäolo ja mahdollisuus kokeilla uusia asioita, lapsi oppii pitämään aktiivisesta elämäntavasta ilman, että sitä tarvitsee erikseen pakottaa. Juuri nämä myönteiset kokemukset luovat perustan terveille elämäntavoille myös aikuisuudessa.
Entä jos lapsi ei pidä liikunnasta?
Kaikki lapset eivät innostu liikunnasta samalla tavalla. Siinä missä toinen juoksee mielellään pihalla tuntikausia, toinen viihtyy mieluummin kirjojen, piirustusten tai rakentelun parissa. Tämä on täysin normaalia.
Usein kyse ei kuitenkaan ole siitä, ettei lapsi pitäisi liikkumisesta lainkaan. Taustalla voi olla jokin syy, joka tekee liikkumisesta epämiellyttävää tai vähentää motivaatiota. Kun syy tunnistetaan, on helpompi löytää ratkaisuja, jotka auttavat lasta löytämään oman tapansa liikkua.
Syiden tunnistaminen
Ennen kuin lasta kannustetaan uuteen harrastukseen tai aktiivisempaan arkeen, kannattaa pysähtyä pohtimaan, miksi liikkuminen ei kiinnosta.
Mahdollisia syitä voivat olla esimerkiksi:
aiemmat huonot kokemukset liikuntatunneilla
epäonnistumisen pelko
liiallinen kilpailullisuus
motoristen taitojen keskeneräisyys
ujous tai sosiaalinen jännittäminen
sopivan harrastuksen puuttuminen
runsas ruutuaika
väsymys tai kiireinen arki.
Kun syy selviää, ratkaisu löytyy usein helpommin. Jos lapsi esimerkiksi kokee joukkuelajit ahdistaviksi, yksilölaji tai luonnossa liikkuminen voi tuntua paljon mieluisammalta.
Liikunnan ilo ilman suorituspaineita
Moni lapsi menettää kiinnostuksensa liikuntaan silloin, kun siitä tulee liian tavoitteellista. Kaikkien ei tarvitse kilpailla tai tavoitella mitaleita.
Liikunnan tärkein tavoite on tuottaa iloa.
Lapsi voi liikkua monella tavalla ilman kilpailua:
geokätköilemällä
koiran kanssa ulkoilemalla
pyöräilemällä kavereiden kanssa
uimalla
tanssimalla lempimusiikin tahtiin
skeittaamalla
trampoliinilla hyppimällä
retkeilemällä luonnossa.
Kun liikunta perustuu omaan kiinnostukseen, siitä tulee usein pysyvä osa arkea.
Pienet onnistumiset motivoivat
Motivaatio rakentuu onnistumisen kokemuksista. Jos tavoitteet ovat liian suuria, lapsi voi turhautua nopeasti.
Sen sijaan kannattaa juhlia pieniäkin edistysaskeleita.
Esimerkiksi:
ensimmäinen pyörälenkki ilman taukoa
uuden tempun oppiminen
rohkeus kokeilla uutta lajia
tavallista pidempi kävelyretki
onnistunut pallon kiinniotto.
Kun huomio kiinnitetään kehittymiseen eikä täydellisyyteen, lapsen usko omiin kykyihinsä vahvistuu.
On myös hyvä antaa lapsen vaikuttaa siihen, mitä tehdään. Kun hän saa itse valita viikonlopun retkikohteen tai päättää illan pihapelin, osallistuminen tuntuu mielekkäämmältä.
Näin lisäät liikuntaa helposti koko perheen arkeen
Moni ajattelee, että liikunnallinen elämä vaatii pitkiä harjoituksia tai useita harrastuksia viikossa. Todellisuudessa suurin vaikutus syntyy pienistä arjen valinnoista.
Kun liikunta sulautuu osaksi tavallista päivää, siitä tulee luonnollinen tapa eikä erillinen suoritus.
Arkiliikunnan merkitys
Arkiliikunta muodostuu kaikesta päivän aikana tapahtuvasta liikkeestä.
Sitä kertyy esimerkiksi:
kävellessä kouluun tai päiväkotiin
pyöräillessä harrastuksiin
portaiden käyttämisestä
pihatöistä
lumitöistä
koiran ulkoiluttamisesta
leikkipuistossa leikkimisestä
kotitöihin osallistumisesta.
Pieniltä tuntuvat valinnat voivat yhdessä lisätä päivittäistä aktiivisuutta yllättävän paljon.
Hauskat liikuntahaasteet
Lapset innostuvat usein leikistä ja yhteisestä tekemisestä enemmän kuin varsinaisesta harjoittelusta.
Voitte kokeilla esimerkiksi:
askelhaastetta koko perheelle
viikon ulkoiluhaastetta
luontobingoa
temppurataa omalle pihalle
aarteenetsintää
frisbeegolfkierrosta
pyöräretkeä uusiin maisemiin
tanssi-iltaa olohuoneessa.
Haasteiden ei tarvitse olla kilpailuja. Myös yhteinen tavoite, kuten retki lähilaavulle tai tietyn kävelymäärän saavuttaminen viikon aikana, voi motivoida koko perhettä.
Liikunta osaksi päivittäisiä rutiineja
Paras tapa lisätä liikuntaa on tehdä siitä automaattinen osa arkea.
Hyviä käytännön keinoja ovat esimerkiksi:
ulkoilu ennen iltapalaa
kävely kauppareissulla
pyöräily lyhyillä matkoilla
yhteinen iltakävely
viikonlopun retkipäivä
liikuntaleikki ennen ruutuaikaa
venyttely tai tanssi aamuisin.
Myös sää kannattaa nähdä mahdollisuutena eikä esteenä. Sade tarjoaa tilaisuuden kumisaappaille ja lätäköille, talvi kutsuu pulkkamäkeen ja kesä houkuttelee pyöräilemään sekä uimaan.
Liikunta ei vaadi täydellisiä olosuhteita – tärkeintä on lähteä liikkeelle.
Kun aktiivisuus näkyy arjessa pieninä, iloisina hetkinä, lapsi oppii vähitellen pitämään liikkumista luonnollisena osana elämää. Samalla koko perhe hyötyy paremmasta jaksamisesta, vahvemmasta terveydestä ja yhteisestä ajasta, joka jää mieleen vielä vuosienkin jälkeen.
Yleisimmät virheet, jotka vähentävät lapsen liikuntaa
Useimmat vanhemmat haluavat lapsilleen aktiivisen ja terveellisen elämäntavan. Silti arjessa voi huomaamatta syntyä tapoja ja toimintamalleja, jotka vähentävät päivittäistä liikkumista.
Hyvä uutinen on, että pienillä muutoksilla voidaan saada aikaan merkittäviä vaikutuksia. Kun tunnistaa yleisimmät sudenkuopat, niitä on helpompi välttää.
Liiallinen istuminen
Yksi nykypäivän suurimmista haasteista on paikallaanolon lisääntyminen.
Koulupäivän aikana lapset istuvat useita tunteja, minkä jälkeen aikaa kuluu helposti myös:
läksyjen parissa
television ääressä
pelatessa
puhelinta käyttäessä
suoratoistopalveluja katsellessa.
Vaikka yksittäinen elokuvahetki tai pelisessio ei ole ongelma, pitkät yhtäjaksoiset istumisjaksot voivat vähentää liikunnan kokonaismäärää merkittävästi.
Ratkaisuna voi olla yksinkertainen sääntö: jokaisen pidemmän ruutu- tai istumisjakson väliin lisätään hieman liikettä.
Esimerkiksi:
10 minuutin pihaleikki
pieni kävely
trampoliinilla hyppiminen
venyttely
pallottelu.
Pienikin aktiivisuus katkaisee paikallaanolon ja virkistää sekä kehoa että mieltä.
Aikataulujen kuormittavuus
Monen lapsen kalenteri voi nykyään olla lähes yhtä täynnä kuin aikuisella.
Koulu, harrastukset, läksyt ja muut menot voivat jättää yllättävän vähän aikaa vapaalle leikille.
Vaikka harrastukset ovat hieno asia, lapsi tarvitsee myös aikaa:
omaehtoiseen liikkumiseen
leikkimiseen
palautumiseen
ystävien kanssa olemiseen.
Juuri spontaanit leikit ja omatoiminen ulkoilu ovat usein niitä hetkiä, joissa liikunnan ilo syntyy kaikkein luonnollisimmin.
Jos arki tuntuu jatkuvalta siirtymiseltä paikasta toiseen, kannattaa pohtia, voisiko kalenteriin jättää enemmän väljyyttä.
Liikunnasta tulee liian tavoitteellista
Liikunta voi menettää viehätyksensä, jos siihen liittyy jatkuvaa suorittamista, vertailua tai menestymispaineita.
Lapsi saattaa alkaa ajatella, että liikunta on arvokasta vain silloin, kun:
voittaa kilpailun
tekee ennätyksen
pääsee parhaaseen joukkueeseen
suoriutuu muita paremmin.
Todellisuudessa liikunnan suurimmat hyödyt syntyvät tavallisesta aktiivisesta arjesta.
Vanhempien kannattaa korostaa:
yrittämistä
oppimista
hauskanpitoa
yhdessäoloa
oman kehityksen seuraamista.
Kun liikuntaan liittyy myönteisiä tunteita, lapsi jatkaa sitä paljon todennäköisemmin myös aikuisena.
Tärkeimmät oivallukset aktiivisesta lapsuudesta
Lasten liikkuminen on paljon enemmän kuin harrastuksia tai liikuntasuorituksia. Se on keskeinen osa tervettä kasvua, oppimista, hyvinvointia ja onnellista lapsuutta.
Päivittäinen liike auttaa rakentamaan vahvan kehon, tukee aivojen kehitystä, vahvistaa itsetuntoa ja opettaa tärkeitä elämäntaitoja. Samalla se tarjoaa iloa, onnistumisia ja yhteisiä kokemuksia, jotka jäävät mieleen pitkäksi aikaa.
Mitä kannattaa muistaa?
Jos pitäisi nostaa esiin vain muutama tärkeä asia, ne olisivat nämä:
lapsen kannattaa liikkua joka päivä
liikunnan ei tarvitse olla tavoitteellista
leikki on lapsen luonnollisin tapa liikkua
vanhempien esimerkki vaikuttaa paljon
pienetkin aktiiviset valinnat merkitsevät.
Pienillä teoilla suuri vaikutus
Aktiivinen elämäntapa ei synny yhdessä päivässä eikä vaadi täydellisiä suorituksia.
Usein suurimmat muutokset syntyvät pienistä asioista:
yhteisestä iltakävelystä
pyöräretkestä
pihapelistä
metsäretkestä
ulkoiluhetkestä koulun jälkeen.
Kun liikunta tuottaa iloa, siitä tulee luonnollinen osa arkea.
Jokainen askel tukee lapsen hyvinvointia
Tärkeintä ei ole se, kuinka nopeasti lapsi juoksee tai kuinka monta harrastusta hänellä on. Merkitystä on sillä, että hän saa mahdollisuuden liikkua, leikkiä, kokeilla ja löytää oman tapansa olla aktiivinen.
Jokainen juoksuaskel, pyöräretki, kiipeilyhetki ja pihaleikki rakentaa vahvempaa kehoa, tasapainoisempaa mieltä ja terveempää tulevaisuutta.
Siksi lasten liikkumiseen kannattaa panostaa tänään – sillä sen hyödyt näkyvät vielä vuosien ja vuosikymmenten päästä.
Usein kysytyt kysymykset lasten liikkumisesta
Miksi lasten liikkuminen on tärkeää?
Lasten liikkuminen tukee fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. Säännöllinen liikunta vahvistaa lihaksia ja luita, kehittää motorisia taitoja, parantaa keskittymiskykyä sekä edistää hyvää mielialaa ja laadukasta unta. Lisäksi aktiivinen elämäntapa lapsuudessa lisää todennäköisyyttä liikkua myös aikuisena.
Kuinka paljon lapsen pitäisi liikkua päivässä?
Suositusten mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua monipuolisesti vähintään noin tunnin päivässä reippaalla tai rasittavalla teholla. Päivään on hyvä sisältyä myös kevyttä liikkumista, ulkoleikkejä sekä lihaksia ja luustoa vahvistavaa liikuntaa useita kertoja viikossa.
Mikä on paras liikuntamuoto lapselle?
Paras liikuntamuoto on sellainen, josta lapsi nauttii. Pihaleikit, pyöräily, uinti, tanssi, pallopelit, voimistelu ja luonnossa liikkuminen ovat kaikki erinomaisia vaihtoehtoja. Monipuolisuus on tärkeämpää kuin yhden lajin harjoittelu.
Voiko lapsi liikkua liikaa?
Useimmille lapsille monipuolinen päivittäinen liikunta on turvallista ja hyödyllistä. Liikuntaa voi kuitenkin olla liikaa, jos lapsi ei ehdi palautua, kokee jatkuvaa väsymystä, kärsii toistuvista rasitusvammoista tai liikunta aiheuttaa jatkuvaa stressiä. Riittävä lepo ja vaihteleva liikunta ovat tärkeä osa tervettä kehitystä.
Miten motivoida lasta liikkumaan?
Paras motivaatio syntyy ilosta ja onnistumisen kokemuksista. Anna lapsen kokeilla erilaisia liikuntamuotoja, liikkukaa yhdessä koko perheen voimin ja kannusta yrittämisestä tulosten sijaan. Kun liikunta on hauskaa eikä siihen liity liiallisia suorituspaineita, siitä tulee helpommin pysyvä tapa.
Kuinka paljon ruutuaikaa lapselle on sopivasti?
Sopiva ruutuaika riippuu lapsen iästä ja päivän kokonaisuudesta. Tärkeintä on huolehtia siitä, että ruutuaika ei vähennä riittävää liikuntaa, unta, ulkoilua tai yhdessäoloa perheen ja ystävien kanssa. Pitkiä yhtäjaksoisia istumisjaksoja kannattaa tauottaa säännöllisesti.
Miten lisätä liikuntaa kiireiseen arkeen?
Liikuntaa voi lisätä helposti hyödyntämällä arkiliikuntaa. Kävelkää tai pyöräilkää lyhyet matkat, viettäkää aikaa leikkipuistossa, ulkoilkaa yhdessä päivittäin ja suosikaa portaita hissin sijaan. Pienistä päivittäisistä valinnoista kertyy viikkojen aikana yllättävän paljon liikettä.
Kehittääkö ulkoleikki riittävästi kuntoa?
Kyllä. Juokseminen, kiipeily, hyppiminen ja pallopelit kehittävät tehokkaasti lasten kestävyyttä, lihaskuntoa, tasapainoa ja motorisia taitoja. Lisäksi ulkoilu tukee mielenterveyttä, vähentää stressiä ja tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia luonnollisessa ympäristössä.
Mitä hyötyä liikunnasta on oppimiselle?
Liikunta lisää aivojen verenkiertoa ja tukee muistia, keskittymiskykyä sekä oppimista. Aktiivisesti liikkuvat lapset jaksavat usein keskittyä paremmin koulutyöhön, oppivat uusia asioita tehokkaammin ja palautuvat nopeammin henkisestä kuormituksesta.
Mistä tietää, liikkuuko lapsi riittävästi?
Lapsi liikkuu yleensä riittävästi, jos päivään sisältyy runsaasti aktiivista leikkiä, ulkoilua tai muuta monipuolista liikuntaa, hän jaksaa arjessa hyvin, nukkuu laadukkaasti ja osallistuu mielellään fyysisiin aktiviteetteihin. Jos liikkuminen jää vähäiseksi tai lapsi väsyy poikkeuksellisen helposti, arjen aktiivisuutta kannattaa lisätä ja tarvittaessa keskustella asiasta terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Minkä ikäisenä lapsi voi aloittaa liikuntaharrastuksen?
Lapsi voi osallistua ikätasoisesti ohjattuun liikuntaan jo varhaislapsuudessa. Tärkeintä on kuitenkin, että harrastus on leikinomaista, monipuolista ja lapsen kehitystasolle sopivaa. Pienten lasten kohdalla vapaa leikki ja päivittäinen liikkuminen ovat edelleen kaikkein tärkeimpiä liikunnan muotoja.
Mitkä ovat parhaat liikuntavälineet lapselle kotona?
Hyviä ja monipuolisia liikuntavälineitä ovat esimerkiksi pallo, hyppynaru, frisbee, potkulauta, polkupyörä, tasapainolauta, pehmeät keilat, jumppamatto sekä erilaiset ulkoleikkivälineet. Kalleimpia välineitä tärkeämpää on, että lapsella on mahdollisuus liikkua turvallisesti ja innostavasti joka päivä.
